Suchergebnisse

Abstract Contemporary mobility between Estonia and Finland is a versatile example of a sudden rise of the intermingling of two languages in a diverse language sociological context. The political situation, which prevailed after World War II and during the second half of the 20th century, prevented direct contacts between the Estonian and Finnish speech communities to a very large extent. Everyday contacts were very limited for several decades and took place only very irregularly regardless of the geographical adjacency of the two countries. In the 1990s, the situation changed abruptly after Estonia regained its independence, and some years later free travel was permitted. Currently, both Estonia and Finland are members of the European Union, which has brought the labour markets as well as the cultural and social networks of the two countries very close to one another and strongly contrasts with the earlier situation. Intensive cultural and societal interaction influences the language use of individual people and micro communities in multiple ways. It is seen most illustratively in the private sphere. A regular boat connection between Estonia and Finland brings millions of people across the Gulf of Finland annually and tens of thousands of people have permanently or temporarily settled in their neighbouring country. The shared historical background and inherent grammatical and lexical features of the Estonian and Finnish languages are a substantial part of everyday contacts. These characteristics constitute the basis for mutual interaction and support the learning and adoption of practical skills in the neighbouring language. This article discusses variance in code-switching between Estonian and Finnish both from a structural and interactional viewpoint. By code-switching we refer to the multiple morphological and morphosyntactic ways in which Estonians living in Finland and Finns living in Estonia combine their two sets of linguistic resources. To illustrate this, we use data both from social media and face-to-face conversations. ; Kokkuvõte Naaber- ja sugulaskeelte kohtumine: eesti ja some keele omavaheline lõimumine ja mitmekeelsus 21. sajandil Tänapäeva tihe liiklemine Eesti ja Soome vahel on loonud erakordselt soodsad tingimused eesti ja soome keele vaheliste mitmekesiste kontaktide tekkeks. Pärast teist maailmasõda kuni Eesti taasiseseisvumiseni kehtinud poliitiline olukord pidurdas suhtlemist ja lausa takistas vahetuid kontakte mõlema keele kõnelejate vahel. Igapäevaseid kokkupuuteid oli vähe ja vaatamata riikide geograafilisele lähedusele tuleb neid hinnata pigem juhuslikeks. Olukord muutus järsult 20. sajandi lõpul, kui kehtestati viisavabadus ning oli jälle võimalik vabalt üle Soome lahe sõita. Praeguseks on nii Eesti kui ka Soome Euroopa Liidu liikmed, tänu millele on ka tööturg, kultuurilised kokkupuuted ja sotsiaalsed võrgustikud järjest lähedasemad. Varasemaga võrreldes erineb praegune olukord mitmel viisil. Intensiivsed kokkupuuted kultuuris ja ühiskonnas mõjutavad inimeste ja inimrühmade keelelisi kombeid ja valikuid mitmeti. Üle Soome lahe sõidavad tänapäeval laevadega miljonid inimesed aastas. Kümned tuhanded eestlased elavad Soomes alaliselt või ajutiselt, soomlasi viibib Eestis ohtralt. Ühine ajalooline taust ja keeltevahelised grammatilised ja leksikaalsed sarnasused esinevad igas argipäeva kohtumises. See vundament võimaldab ladusat argisuhtlust ja praktilist keele omandamist naabermaas. Käesolev artikkel vaatleb eesti ja soome keele vahelist koodivahetust, eeskätt struktuurilisi ja suhtlusstrateegilisi erijooni. Erilist tähelepanu pööratakse Soomes elavate eestlaste ja Eestis elavate soomlaste keeles esinevatele vahenditele, millega ühendatakse eesti ja soome keele morfoloogilisi ja morfosüntaktilisi iseärasusi. Näiteid tuuakse nii sotsiaalmeediast kui ka intervjuudest. ; Tiivistelmä Naapuri- ja sukulaiskielet kohtaavat: suomen ja viron lähentymisestä 2000-luvun monikielisissä tilanteissa Nykyinen liikkuvuus Suomen ja Viron välillä on luonut otollisen ympäristön suomen ja viron kielen välisille kontakteille eri tilanteissa. Toisen maailmansodan jälkeen ja 1900-luvun loppupuolelle asti vallinnut poliittinen tilanne haittasi ja jopa esti suorat yhteydet viron ja suomen puhujien välillä. Arkiset kohtaamiset olivat hyvin vähäisiä ja satunnaisia usean vuosikymmenen ajan huolimatta maidemme maantieteellisestä läheisyydestä. 1990-luvulla tilanne muuttui yllättäen, kun Viro itsenäistyi uudelleen ja matkustus vapautui joitakin vuosia sen jälkeen. Tällä hetkellä Viro ja Suomi molemmat kuuluvat Euroopan Unioniin, mikä on lähentänyt työmarkkinoita, kulttuuriyhteyksiä ja sosiaalisia verkostoja. Nykytilanne siis poikkeaa aiemmasta suuresti. Intensiiviset kontaktit puhujayhteisöjen välillä vaikuttavat yksittäisten ihmisten ja ryhmien kielenkäyttöön monella tapaa. Suomen ja Viron välillä matkustavat nykyään vuosittain miljoonat ihmiset ja kymmeniä tuhansia virolaisia asuu Suomessa pysyvästi tai väliaikaisesti. Myös suomalaisia asuu paljon Virossa. Yhteinen historiallinen tausta ja kieltemme väliset kieliopilliset ja sanastolliset yhtymäkohdat tulevat näkyviksi arkisissa kohtaamisissa. Ne luovat pohjan vuorovaikutukselle ja helpottavat käytännön kielitaidon omaksumista naapurimaassa. Tämä artikkeli käsittelee suomen ja viron välisen koodinvaihdon rakenteellisia ja vuorovaikutuksellisia piirteitä. Koodinvaihdolla tarkoitamme tässä erityisesti Suomessa asuvien virolaisten ja Virossa asuvien suomalaisten keinoja yhdistää suomen ja viron morfologisia ja morfosyntaktisia piirteitä. Havainnollistamme tätä sosiaalisesta mediasta ja kasvokkaiskeskusteluista otetuilla esimerkeillä.